Ikäihmisten palvelut puntarissa

05.06.2021

IKÄIHMISTEN PALVELUTARPEEN KASVU

Parin lähivuosikymmenen palvelutarvetta määrää pitkälti suurten ikäluokkien vanheneminen. Vuonna 1950 syntyneenä olen itsekin kiinnostunut vanhuspalvelusektorin mahdollisuuksista vastata tuleviin haasteisiin.

Merkittävä osa hoivamenoista on lakisääteisiä. Osa menoista toteutuu erikoissairaanhoidossa kuntien tahtotilan ulkopuolella. Verojen korottaminen lisääntyvän tarpeen kattamiseksi on vaikeaa. Suunnitteilla oleva maakuntavero saaneekin aikaan kiivaan kilpailun maakuntien kesken rahan saamiseksi valtiolta, jotta kipeät sopeutustoimet voitaisiin välttää.

Suuret ikäluokat

Eliniän pitenemisen takia tämän joukon palvelutarve noussee tutkimusten mukaan korkeimmilleen 2040-luvun taitteessa ja alkaa sitten hitaasti laskea. Väestöennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden määrä Suomessa kasvaa vuoden 2019 tasosta 548 000 vuoteen 2040 mennessä tasolle 910 000 eli peräti 66 %.

Ikään perustuvan ympärivuorokautisen hoitotarpeen arvion pohjana pidetään 7 % yli 75-vuotiaiden määrästä. Keuruun osalta palvelutarpeen muutos voitaneen täten arvioida täällä kirjoilla olevan väestön ikärakenteen pohjalta etukäteen. Jopa alustavaa kustannusarviota voidaan laatia esimerkiksi Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) julkaisun pohjalta, jossa hoitovuoden keskihintana on 55 000 euroa, vastaten noin 150 euron vuorokausihintaa (O.-P. Ryynänen, E. Vauramo, T. Malmi & V. Koikkalainen, julkaisu 35, 2020).

Kotihoitoa mahdollisuuksien mukaan

Kotihoitoon kannattaa panostaa mahdollisimman pitkään sekä hoidettavan elämänlaadun että monissa tutkimuksissa osoitetun alhaisemman kustannustasonkin vuoksi.

THL:n mukaan kotihoidon henkilöstöä on lisätty paremmin vastaamaan asiakasmääriä. Kansallinen tavoite on, että iäkkäät ihmiset voisivat asua kotona ja saada tarvitsemansa palvelut sinne. Edellä mainitussa raportissa osoitetaan, että kotihoito on kuitenkin vähentynyt aikavälillä 2008-2018.

Kuntien vanhuspalveluista vastaavat viranhaltijat ovatkin huolissaan kotihoidon resurssien riittävyydestä. Vain noin puolet vanhuspalvelujen tilaa kartoittavaan kuntakyselyyn vastanneista viranhaltijoista oli vuonna 2018 sitä mieltä, että heidän alueellaan on riittävästi kotihoidon palveluja. Yksi mahdollisuus voisi olla henkilökohtaisten avustajien määrän lisääminen, millä olisi samalla myös vähintään osa-aikaisesti työllistävä vaikutus.

Omakohtainen kokemus

38-vuotiaana syöpään menehtynyt vanhin tyttäremme oli sytostaattihoitojaksoja lukuunottamatta kotihoidossa perheen parissa loppuun saakka. Hän tarvitsi loppuvaiheessa palliatiivista hoitoa, joka järjestettiin kotihoitona. Läheisten silmin katsottuna hoito oli hyvää. Perheen isä ja pieni poika saivat olla äidin kanssa kotioloissa loppuun asti. Lapsi halusi vielä silittää äitinsä poskea kun tämä oli jo lähtenyt taivasmatkalle. Itse sain olla tyttäreni vuoteen vierellä lähdön hetkellä. Kuolemaakaan ei tarvitse viedä piiloon laitokseen, vaan sen näkeminen voi olla jälkeenjääville jopa surutyötä lievittävä tapahtuma. Näkemäni ja kokemani perusteella pidän kotihoitoa ensisijaisena hoitomuotona, ellei hoidettavan tila vaadi ympärivuorokautista tehostettua laitoshoitoa ja valvontaa.

Hyvä kunto tuo säästöjä

Kannattaa todella panostaa ikääntyvien kunnon ylläpitoon, jotta taloudellisesti kuormittavan laitoshoidon sijaan mahdollisimman moni meistä pärjäisi omillaan mahdollisimman pitkään. Keuruu tarjoaakin hienoja mahdollisuuksia vaikkapa liikunnallisissa merkeissä. Itse hyödynnän erinomaisia ulkoilumahdollisuuksia useine frisbeeratoineen, sekä hienoa uimahallia, jonka vuosilipun hinta yli 70-vuotiaille on mielestäni todella halpa terveydenhoitomaksu. Kiitos Keuruu näistä, ynnä upeasta luonnosta järvineen sekä marja- ja sienimetsineen!